Elämäni ihanin synttärikukka oli puinen tulppaani, jonka sain Kolarin entiseltä diakonissalta, nykyään eläkeläiseltä vapaaehtoisaktiivilta, joka minunkin ekat kotiutumisahdistusitkut jo kuunteli ja jonka kanssa ollaan ulkoiltu useaan otteeseen.
Eilen vaihtui vuorokausi minun synttäriksi ajellessamme kotiin Lapin Näkövammaiset ry:n syyskokouspäivästä, jonka vielä kruunasi Rovaniemen teatterin hauska Juustohöylä-musikaali. Tykkäsin kovasti, siinä näyttelijöiksi yllättävän taitaviin lauluesityksiinkin yltäneet näyttelijät suomivat mahtavalla ja osuvalla tavalla markkinaliberalismin siivittämää kerskakulutusjoulua ja Lapin pintaliitomatkailubisnestä nostaen lisäksi esiin paikallisia sosiaalisia ongelmia. Yltipä kritiikki itte teatterin omaan esitystarjontaan asti. Nautin todella esityksestä, en ollut aikoihin teatteriin päässytkään.
Ihastutti myös Haaparannan puolelta bongattu kuvailija, jolle annoin jälkikäteen palautetta. Hän oli valitettavasti voinut valmistautua melko huonosti työhönsä, mistä käsin selittyivätkin tietyt puutteet kuvailussa kuten melko runsas replojen päälle puhuminen. Mutta oli mielenkiintoista kuulla hänen avustajan työstään Haaparannan Kansankorkeakoulussa, jossa esittävän taiteen linjalla opiskelee myös näkö- ja kuulovammaisia, ja kuulemma siellä opettajana toimii meidän ikioma Jatkolan Matti!
Eilinen kuvailija oli saanut kuvailukoulutuksen Tukholmasta käsin, ja kertoi, että koulun puolelta he ovat tuottaneet erilaisia kuvailuja sekä opiskelijoiden valmistamiin esityksiin että myös esim. Pohjois-Ruotsissa taidemuseoihin jne. Mahtavaa!
Ja näin taas tuttuun tyyliin Hannelen lokikirjan otsikko ei juuri vastannut sisältöä, mutta pääpointti oli kuitenkin se ihana synttäritulppaani, joka jaksaa loistaa näilläkin leveyksillä! Meillä tänään mukavan kirpakka pakkassää ja luntakin tuli eilen sopivasti. Niin se talvi tullee kunnolla. Kuluvalla viikolla olis tarkoitus paitsi valmistautua lisää työkuvioihin liikkumistaidonohjauksella, myös viikon lopulla mennä leikkimään turistia Ylläkselle etelän vieraiden kanssa. Ainakin lumikenkäilyä, kylpylässä uiskentelua ja päivällinen ravintola Neljäntuulessa. Ihanaa rentoutua ja hengähtää vielä hetki ystävien seurassa ennen tositoimien alkua.
Toisaalta ajatukset liikkuu kovasti jo ekojen viikkojen työkuvioissa, joita käytiin esimiehen kanssa perjantaina hiukan lävitse. Tulosaarna-ajatuksia pitää alakaa vähitellen kokoilemaan 6. päivän jumalanpalvelusta ajatellen. Tervetuloa silloin kaikki Kolarin kirkkoon klo 11!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti