Yökyläily tutussa siskonpetissä Hiekkaharjussa. Kyllä Vipe olet aina Vipe!
Rauhaisa juttutuokio Sarin kanssa ja ihanaa kotiruokaa, kiitos Kokot!
Kummiperheen tapaaminen ja ne ihanat joka jouluiset kaneliässät, joita söin ainaki 25!
Hersyvät naurut ja maailmanparannus Hervannassa, superboonuksena vielä yömyöhäinen Milla-tonttu, jess!
Hervannan adventtikirkko, jossa oli ”meinaan väkee ku pipoo” –loistavaa!
Nimskun veret seisauttava ja taas kevätkoskien lailla kohiseen laittava kokovartalohieronta!
Postia pappi Jaakobille –elokuva, jonka katsomistamme tosin häiritsimme Nimyn kanssa tasaisesti toistuvilla, asiaankuulumattomilla kikatuskohtauksilla!
Hirmu mielenkiintoinen ja sympaattinen seuralainen matkalla Pasilan asemalta aamuhämärissä silmäklinikalle ja vielä yllärihetki saman tyypin kanssa kahvilassa. Tiedättekö muuten, mikä on surfaktantti? Minäpä tiedän, tai ainakin luulen tietäväni!
Joulukorttien lähettäminen tärkeimmille kuten Tinjalle ja mummeille!
Rakas jouluinen Jakaranda Heinin ja Leenan kans koettuna, tällä kertaa penkistä kuunneltuna: kyllä taas tuli joulu, hieno uusi sovitus siitä biisistä!
Lyhyt mutta niin lämmin yökyläily Suontamille – voi mikä ihana ryömivä Niilo, joka tosin vain nukkui!
Terapeuttiset koulutuspäivät E:n hoivissa!
Rentouttava ilta tutun Sanna-kosmetologin käsissä, mukana myös jouluhauva Mimu!
Ja tämän nauhan jotenkin kova ja inhorealistinen Lapin-helmi: astahtaessani Kittilän lentokentälle keskiviikon iltayönä kaikki 31 pakkasastetta vastaanottajana – olin vähällä kipasta takas koneen siipien suojiin päästäkseni takas tuttuun, nihkeenkosteaan etelään!
Lopulta oman kodin lämpö ja pää tuttuun tyynyyn. Ehkä se tästä taas Jumala, kuiskasin iltarukoukseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti